Metodit

BABAssa käytössä olevat tutkimusmetodit kattavat useiden eri alojen metodiikkaa. Eri tutkimusmetodien käytön tavoite on arvioida laajasti kehityksen vaikutuksia vauvan ja taaperon aivoprosesseihin. Tyypillisimmät tutkimusmetodimme on kuvattu alla.

Näiden menetelmien lisäksi BABAlla on vahvaa kokemusta uusien metodien kehitystyöstä, etenkin neurofysiologisten menetelmien parissa.


Aivosähkökäyrämittaus (EEG)

Aivosähkökäyrämittaus (electroencephalography, EEG) on keskeinen BABAssa käytössä oleva tutkimusmenetelmä. EEG mittaa aivojen pintaosien, kuten aivokuoren, sähköistä toimintaa pään pinnalle asetettavien elektrodien avulla. EEG -mittausta voidaan käyttää myös herätevastemittauksiin, jolloin tutkitaan aivojen tapaa käsitellä aisti-informaatiota, kuten näkö- tai kosketusinformaatiota. Multimodaalinen rekisteröinti tarkoittaa sitä, että samassa tutkimuksessa käytetään erilaisia aistiärsykkeitä. BABAssa käytettävät ärsykkeet ovat ensisijaisesti visuaalisia tai somatosensorisia.

Vauvojen EEG tutkimuksien vaihtoehtoisiin toteuttamistapoihin ja käytännön näkökulmiin voi tutustua NEMO-multimediapaketin kautta. Se on laajin maksuttomasti käytettävissä oleva opetusmateriaali vauvojen EEG tutkimuksista. NEMO multimediapaketti on tuotettu NEMO-tutkimuskonsortiota varten.

Interaktiivisessa multimediapaketissa kuvataan animaatioiden tukemana aivojen rakenteellista ja toiminnallista kehittymistä pienillä keskosilla.


Silmänliikemittaus

Vauvan silmänliikkeiden seuranta, eli katsekäyttäytymisen tutkiminen, on noussut nopeasti erittäin suosituksi tutkimusmenetelmäksi kehitys- ja neuropsykologisessa tutkimuksessa. Meillä BABAssa silmänliiketutkimukset ovat olleet osa tutkimusmenetelmiämme jo vuodesta 2010. BABA olikin yksi ensimmäisiä sairaalaympäristössä toimivia kliinisen tutkimuksen keskuksia, jotka ottivat silmänliikemittaukset käyttöön.

Vauvan katsekäyttäytyminen tarjoaa tutkijalle tietoa vauvan näköhavaitsemisesta, oppimisesta, muistista ja näönvaraisen tarkkaavuuden säätelystä. Silmänliiketutkimus perustuu infrapunavalolähteen ja kameran käyttöön lapsen katsellessa kuvia näyttöruudulta. BABAssa käytössä olevilla silmänliikekameroilla tutkimusta tehdessä lapseen ei tarvitse kiinnittää mittalaitteita. Nykyhetkellä hyödynnämme silmänliiketekniikkaa sekä vauvan näköprosessoinnin että laajemmin neurokognitiivisen kehityksen tutkimuksessa lasten ollessa 3-8 kuukauden ikäisiä.


Standardoitu neurologinen arviointi

Kokeneet lastenneurologimme arvioivat vauvojen neurologista kehitystä käyttäen tunnettuja ja standardoituja neurologisia arviointimenetelmiä (esim. HNNE, Hammersmith Neonatal Neurological Examination). Neurologinen arvio tehdään BABAssa yleensä vastasyntyneelle vauvalle, keskosen saavuttaessa täysiaikaisuuden ja 3-7 kuukauden ikävälillä.


Neuropsykologinen arvio

Neuropsykologinen arvio on keskeinen osa vauvatutkimusta. Neuropsykologisella arvioinnilla pyrimme arvioimaan lapsen neurokognitiivista kehitystä ja ymmärtämään, miten erilaiset vauvavaiheen tapahtumat vaikuttavat lapsen kehitykseen. BABAssa neuropsykologinen arvio tehdään tavallisesti lapsen ollessa kahden vuoden ikäinen. Tutkimuskysymyksestä riippuen neuropsykologinen arviointeja toteutetaan myös myöhemmissä ikävaiheissa. Kahden vuoden ikäisten lasten neuropsykologinen arviointi sisältää kielentuoton ja ymmärtämisen, kognitiivisen, hieno- ja karkeamotoriikan sekä sosio-emotionaalisen kehityksen arvioinnin. Lasten kasvaessa myös taidot eriytyvät ja arviointi on monipuolisempaa. Vanhempien lasten neuropsykologisessa arvioinnissa tutkitaan kielen tuoton ja ymmärryksen lisäksi kielellistä päättelyä, näönvaraista hahmottamista ja päättelyä, tiedonkäsittelyn nopeutta, visuomotorisia taitoja, muistia, tarkkaavuuden säätelyä ja toiminnanohjausta. Keskeiset neuropsykologiset tutkimusmenetelmämme ovat kahden vuoden ikäisillä lapsilla BAYLEY-III ja vanhemmilla lapsilla WISC-IV (Weschler Intelligence Scale for Children) ja NEPSY-II (Developmental NEuroPSYchological Assessment).


Haastattelut ja lomakkeet

Laboratoriomme käyttää useita standardoituja haastatteluja ja kyselylomakkeita kattavan tiedon keräämiseksi. Esimerkkejä käyttämistämme haastattelu- ja kyselymenetelmistä ovat Beckin depressiokysely (BDI) ja Vahvuuksien ja vaikeuksien kysely (SDQ).


Lisävarustemetodit

Tutkimusryhmämme on kehittänyt aivoaktiviteetin nauhoittamista mahdollistaen taajuuksien mittaamisen infrahitaista konventionaalisiin ja ultranopeisiin taajuuksiin asti. Tätä yhdistelmämetodologiaa kutsutaan kokopäästösuodatetuksi (full-band) EEG:ksi (FbEEG). Menetelmä asettaa erityisiä vaatimuksia nauhoitusvälineelle ja iholle asetettaville elektrodeille. Korkealuokkaisen tasavirtavakaan ihokontaktin aikaansaamiseksi FbEEG-nauhoituksissa olemme kehittäneet SurePrep-metodin. Sitä käytetään nykyään ympäri maailmaa useissa kliinisen tutkimuksen laboratorioissa, jotka ovat keskittyneet unen ja epilepsian sekä TMS-EEG:n tutkimiseen. Metodin teoreettisesta taustasta vauvojen ja aikuisten tutkimuksessa.


Mittaus- ja analyysimenetelmien kehitystyö

Aivosähkökäyrämittaus (EEG) voidaan toteuttaa useilla eri tavoilla. BABA on ollut aktiivinen suunnannäyttäjä vauvojen EEG-metodiikan kehitystyössä. Keskeisiä BABAssa tuotettuja mittausmetodiikan kehitysaskeleita on kerätty multimediapaketteihin, joissa kuvataan erilaisia tapoja toteuttaa laadukas aivosähkökäyrämittaus vauvoilla. Näistä BABAssa tuotetuissa multimediapaketeista on tullut keskeisiä vauvojen EEG-tutkimusten oppimismateriaaleja maailmanlaajuisesti.