AED (2011-) on tutkimushanke, jossa selvitetään voiko äidin saama raskauden aikainen epilepsialääkitys (antiepileptic drug, AED) vaikuttaa lapsen aivojen kehitykseen sekä miten lääkehoidon vaikutus näkyy myöhemmällä lapsuusiällä. Ensimmäiset vauvavaiheeseen liittyvät tulokset on julkaistu ja tällä hetkellä tutkitaan esikouluiässä näkyviä vaikutuksia lasten neuropsykologisessa kehityksessä. Ensimmäinen vaihe oli osa LT Mari Videmanin väitöskirjahanketta.
Tuloksia:
Epilepsialääkkeiden käyttö raskausaikana on usein välttämätöntä sekä äidin että vauvan terveyden kannalta. Joidenkin epilepsialääkkeiden käyttöön (esimerkiksi natriumvalproaattilääkitykseen) raskausaikana tiedetään liittyvän kohonnut riski synnynnäisiin epämuodostumiin ja oppimisvaikeuksiin. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään näkyvätkö nämä haitalliset vaikutukset jo ensimmäisten elinviikkojen aikana muutoksina vastasyntyneiden aivojen sähköisessä toiminnassa. Lääkkeiden vaikutusta pystyttiin näin tarkkailemaan ennen kuin syntymän jälkeiset ympäristötekijät olivat vielä ehtineet vaikuttamaan löydöksiin. Tutkittavana oli 56 vauvaa, joiden äidit olivat raskauden aikana käyttäneet epilepsialääkettä, ja 67 vauvaa, joiden äidit eivät olleet niitä käyttäneet. Tutkimuksessa havaittiin sekä vastasyntyneiden käyttäytymisessä että aivotoiminnassa eroja ryhmien välillä esimerkiksi aivopuoliskojen välisessä kommunikaatiossa ja vastasyntyneille tyypillisten aaltomuotojen ja purskeiden ilmenemisessä.
Linkit:
Effects of prenatal antiepileptic drug exposure on newborn brain activity. Mari Videman; Anton Tokariev; Susanna Stjerna; Reina Roivainen; Eija Gaily; Sampsa Vanhatalo. Epilepsia. 2016 Feb;57(2):252-62. doi: 10.1111/epi.13281. Epub 2015 Dec 25.
